Tämä sivu kokoaa asiasanaan liittyviä sisältöjä.
Tuore Turun yliopistossa tehty tutkimus osoittaa, että verenohennuslääkkeiden käytöstä on vain marginaalista terveyshyötyä henkilölle, jolla on tahdistimen tai muun laitteen havaitsema oireeton eteisvärinä. Tulokset kyseenalaistavat rutiinihoidon hyötyjä ja korostavat yksilöllisten hoitopäätösten merkitystä.
Suomen Parkinson-säätiö myönsi Turun yliopistoon ja Turun yliopistolliseen keskussairaalaan apurahoja kuudelle tutkijalle.
Turun yliopiston Lastenpsykiatrian tutkimuskeskus kehittää varhaiskasvatuksen ammattilaisille digiavusteista täydennyskoulutusta, joka tähtää myönteisten ohjauskeinojen vahvistamiseen varhaiskasvatuksen tiimeissä. Kasvun voimaa -ohjelman tavoitteena on vähentää lasten käytösongelmia tarjoamalla varhaiskasvatuksen henkilöstölle keinoja lasten myönteiseen ohjaamiseen ja toimintatapojen yhtenäistämiseen tiimeissä.
Päivikki ja Sakari Sohlbergin säätiö on myöntänyt yhteensä 601 500 euroa apurahoja Turun yliopiston ja Tyksin tutkijoille lasten, nuorten ja ikääntyvien hyvinvoinnin edistämiseen.
Sijaishuollon ja nuorisopsykiatrian palvelut usein epäonnistuvat yhteisasiakkaiden kuntoutuksessa, paljastaa tuore tutkimus. Palveluista huolimatta monet nuoret eivät pääse kohti itsenäistä ja hyvinvoivaa elämää. Yhteiskunnalle seuraukset ovat mittavat: 25-vuotiaaksi mennessä yhteisasiakkaina olevien nuorten palveluihin on panostettu keskimäärin 375 000 euroa enemmän kuin ikätovereilla, mutta siihen mennessä kertyneet vuosiansiot ovat jääneet keskimäärin 65 prosenttia pienemmiksi ja työkyvyttömyyseläke- ja etuusmenot 45 000 suuremmiksi kuin ikätovereilla.
Syöpäsäätiö jakoi vuonna 2024 syöpätutkimukseen apurahoja ennätykselliset yli 7,7 miljoonaa euroa. Turun yliopiston ja Tyksin tutkijoille apurahoja myönnettiin yhteensä yli 1,7 miljoonaa euroa.
Turun yliopiston Lastenpsykiatrian tutkimuskeskuksen uudessa tutkimuksessa tarkasteltiin lasten käytösongelmia ehkäisevän Voimaperheet-vanhempainohjauksen käyttöä COVID-19-pandemian aikana ja sen jälkeen. Tutkimuksessa selvisi, että lähes kaikki vaikeimmin oireilevien käytösongelmaisten lasten vanhemmat osallistuvat ohjelmaan ja yli 87% osallistujista käy ohjelman loppuun. Lisäksi tutkimuksessa selvisi, että pandemian aikaiset rajoitukset eivät vähentäneet etähoitona tarjottavan ohjelman käyttöä, vaan ohjelman loppuun käyneiden vanhempien osuus jopa lisääntyi pandemia-aikana.